Morbus digikuvamus
LUE TÄMÄ ENSIN: morbus digikuvamus: alkaa hiipien tai rytinällä, oleellisena oireena on pakonomainen tarve kuvata kaikkea mahdollista. Pitkälle
edenneeseen tautiin liittyy myös jossain tapauksessa esim siivouksen ja pyykinpesun sivuuttava kuvankäsittely. Tautiin liittyy myös ajantajun satunnainen katoaminen, joka voi liittyä sekä kuvaamiseen, kuvien käsittelyyn, että niiden jakamiseen ja kommentointiin. Tautiin sairastuneet saavat vertaistukea vaikkapa internetissä esim Kuvaboxissa, jonne on kerääntynyt huomattava joukko ko tautiin sairastuneita.
Ennuste on hyvin vaihteleva, yleensä taudista ei parane, mutta myönteisenä ominaisuutena mainittakoon, että sairaudentunto katoaa jo alkuvaiheessa ja potilas tuntee itsensä enimmän aikaa onnelliseksi. Ahdistuneisuutta ja jopa lamaantumista saattaa aiheuttaa kameran akun äkillinen loppuminen, etenkin jos ei ole vara-akkua mukana. Lähes korjaamattomia oireita aiheuttaa kameran jääminen kotiin, mutta sairauden kanssa sinuiksi tulleille tällaista unohdusta sattuu erittäin harvoin.
Joillekin potilaille saattaa kehittyä myös syndroma putkimus, tämän oire on nimensä mukaan kiihkonomainen tarve saada kameraan lisää eri kokoisia putkia; tästä oireyhtymästä ei tiedetä kenenkään parantuneen. Tauti on joissain tapauksissa tarttuva. Rokotetta ei ole edes harkittu kehittää.